Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen vaikeudet eivät aina johdu siitä, ettei ihminen osaisi tai kykenisi. Usein ongelma liittyy siihen, että huomio hajaantuu, kuormitus kasvaa liian suureksi, jännitys alkaa häiritä suoritusta tai oma käsitys itsestä oppijana kääntyy itseään vastaan. Tällöin opiskelua haittaa vähemmän kykyjen puute kuin se, että hermosto alkaa ennakoida opiskelutilanteen väärällä tavalla.

Nykyisessä informaatiotulvassa tämä näkyy yhä useammin. Keskittyminen katkeilee, aloittaminen lykkääntyy, muistaminen heikkenee tai opiskelu alkaa tuntua tavallista raskaammalta. Ongelma ei välttämättä ole itse opiskelussa vaan siinä, että mieli ja keho eivät enää asetu tehtävän kannalta tarkoituksenmukaiseen työtilaan.

Oppimisen tukemisessa minua kiinnostaa juuri tämä kohta: miten opiskelutilanne alkaa ihmisen sisällä rakentua, ja miten sitä voidaan muuttaa.

Oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista vaan myös itsensä ennakointia

Ihminen ei opiskele pelkillä tiedoillaan vaan myös odotuksillaan. Jos opiskeluun alkaa liittyä kiireen, riittämättömyyden, epäonnistumisen tai levottomuuden ennakointia, hermosto valmistautuu niihin jo etukäteen. Silloin huomio ei enää suuntaudu itse asiaan vaan sen sivuvaikutuksiin: jännitykseen, itsensä tarkkailuun, välttelyyn tai vireystilan heilahteluihin.

Siksi oppimisen tukemisessa on usein tärkeää vaikuttaa myös siihen, millaisena ihminen kokee itsensä oppijana. Kun käsitys omasta oppimisesta muuttuu, myös toiminta voi muuttua nopeasti. Pieni mutta oikein kohdistettu muutos voi käynnistää laajemman korjaantumisen opiskelutavoissa, suoriutumisessa ja itseluottamuksessa.

Tästä näkökulmasta oppimisen tuki ei ole vain ongelmien poistamista. Se on myös huomion kokoamista, sisäisen työrauhan vahvistamista ja sellaisten valmiuksien rakentamista, joiden varassa oppiminen alkaa jälleen sujua.

Keskittymisvaikeus ei aina ole tarkkaavaisuuden puute

Keskittymisen vaikeutta kuvataan helposti liian kapeasti. Käytännössä se voi liittyä yhtä hyvin kuormittumiseen, tunnereaktioihin, epäonnistumisen pelkoon, ylivireyteen, motivaation katkeamiseen tai siihen, että opiskelutilanne on alkanut yhdistyä sisäiseen paineeseen.

Silloin on hyödyllistä tarkastella, mitä juuri ennen vaikeutta tapahtuu. Mihin huomio siirtyy? Mitä ihminen alkaa odottaa? Mitä hänen kehonsa valmistautuu tekemään? Usein jo tämän rakenteen tunnistaminen helpottaa tilannetta.

Tässä työskentelyssä voidaan hyödyntää myös hypnoottisia ja mielikuvallisia menetelmiä ilman, että kaikkea ajatellaan kapeasti "syvänä transsina". Olennaista ei aina ole se, kuinka syvälle mennään, vaan se, miten tarkasti huomio saadaan suunnattua siihen kohtaan, jossa opiskelua haittaava automatisoitunut ennakointi syntyy. Tätä näkökulmaa avaan tarkemmin sivuilla transsi ja suggestio hypnoterapiassa ja mentaalivalmennuksessa.

Miten työskentely voi auttaa opiskelussa

Työskentelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi:

paremman keskittymisen rakentaminen, opiskeluun liittyvän jännityksen lieventäminen, aloittamisen helpottaminen, muistamista tukevan työtilan vahvistaminen, koetilanteisiin valmistautuminen, oman oppijakuvan muuttaminen tai opiskelua haittaavien tunnereaktioiden säätely.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että opiskelutilannetta harjoitellaan mielessä uudella tavalla, siihen liitetään rauhoittavia tai fokusta vahvistavia ankkureita, puretaan haitallisia sisäisiä mielikuvia tai vahvistetaan sellaisia ennakointeja, jotka tukevat oppimista eivätkä häiritse sitä.

Tässä mielessä oppimisen tukeminen liittyy läheisesti myös mielikuvaharjoitteluun ja mentaalivalmennukseen. Mielessä harjoiteltu opiskelutilanne ei ole vain ajattelua opiskelusta, vaan usein itse opiskelutilanteen sisäisen mallin muokkaamista.

Taustallani on pitkä kokemus oppimisen arjesta

Pitkä kokemukseni opettajana ja perusopetuksen rehtorina on antanut minulle käytännöllisen näkökulman siihen, miten monin eri tavoin oppimisen pulmat ilmenevät. Olen nähnyt, miten helposti oppilas tai opiskelija alkaa pitää itseään ongelmana, vaikka todellinen vaikeus liittyisi kuormitukseen, jännitykseen, epäselviin työskentelytapoihin tai epäonnistumisen kasaantuneeseen odotukseen.

Siksi lähestymistapani ei perustu leimaaviin tulkintoihin eikä ihmisen pakottamiseen. Tarkoitus on ymmärtää, miten kyseinen vaikeus on juuri tämän ihmisen kohdalla rakentunut, ja missä kohdassa siihen voidaan vaikuttaa mahdollisimman luontevasti.

Usein muutos ei vaadi suurta remonttia. Riittää, että oikeaan kohtaan kohdistuu riittävän tarkka interventio.

Oppimisen tuki voi liittyä myös tunnereaktioihin

Moni opiskeluun liittyvä vaikeus ei ole varsinaisesti oppimisvaikeus vaan tunnereaktioiden ja oppimisen yhteenkietoutuma. Jos opiskeluun alkaa liittyä häpeää, painetta, sisäistä levottomuutta tai epäonnistumisen ennakointia, itse asia jää helposti taka-alalle.

Silloin työskentelyä voidaan suunnata myös siihen, miten tunnereaktiot syntyvät, miten niitä ylläpidetään ja miten niitä voidaan säädellä niin, etteivät ne enää ohjaa opiskelua väärään suuntaan. Tätä käsittelen tarkemmin sivulla tunnereaktiot.

Kenelle oppimisen ja opiskelun tuki sopii

Oppimisen ja opiskelun tuki voi sopia esimerkiksi silloin, kun

- opiskelu ei käynnisty vaikka halua olisi,
- keskittyminen herpaantuu jatkuvasti,
- koe- tai esiintymistilanne alkaa jännittää liikaa,
- lukeminen ei painu mieleen,
- opiskeluun liittyy sisäistä painetta tai välttelyä,
- oma käsitys itsestä oppijana on heikentynyt,
- tai kun halutaan vahvistaa suoriutumista vaativassa opiskelussa.

Työskentely voi hyödyttää sekä nuoria että aikuisia. Tavoitteena ei ole tehdä ihmisestä toisenlaista, vaan helpottaa sitä, että hänen omat kykynsä pääsevät käyttöön ilman tarpeettomia esteitä.

Vastaanotolla ja etänä

Oppimisen ja opiskelun tukea voidaan toteuttaa vastaanotolla tai etäyhteydellä. Ensimmäisellä kerralla voidaan jäsentää, mistä vaikeudessa on juuri sinun kohdallasi kysymys ja millainen työskentely olisi tarkoituksenmukaista.