Mentaalivalmennus

Mentaalivalmennus ei ole pelkkää kannustamista eikä vain positiivisen ajattelun harjoittelua. Se on työskentelyä sen kanssa, miten ihminen ennakoi tilanteita, suorituksia ja omaa toimintaansa jo ennen kuin mitään näkyvää ehtii tapahtua.

Juuri tässä mentaalivalmennus liittyy läheisesti hermoston ennakoivaan toimintaan. Ihminen ei kohtaa kilpailua, esiintymistä, työhaastattelua tai muuta vaativaa tilannetta tyhjästä. Hän saapuu siihen aina jonkin odotuksen, tunnetilan, kehon valmiuden ja sisäisen mallin varassa. Kun tämä ennakointi toimii hyvin, suoritus saa tukea. Kun se alkaa kääntyä jännityksen, epävarmuuden, ylivalppauden tai vanhojen epäonnistumisten suuntaan, suorituskyky heikkenee usein jo ennen varsinaista tilannetta.

Mentaalivalmennuksessa pyritään vaikuttamaan juuri tähän. Tavoitteena ei ole lisätä ihmiseen jotakin vierasta, vaan auttaa häntä käyttämään paremmin niitä voimavaroja, jotka ovat jo olemassa mutta jäävät jännityksen, virheodotusten tai haitallisten toimintamallien alle.

Mitä mentaalivalmennuksessa oikeastaan harjoitetaan?

Mentaalivalmennuksessa harjoitetaan huomion suuntaamista, mielikuvia, tunnetilan säätelyä, sisäistä valmistautumista ja sitä, millaisena tuleva tilanne hermostolle näyttäytyy. Kun ihminen käy onnistunutta toimintaa läpi mielessään riittävän konkreettisesti, hän ei harjoita vain ajatuksiaan. Hän harjoittaa samalla niitä valmiuksia, joiden varassa havainto, ajoitus, liike, rauhallisuus ja päätöksenteko rakentuvat.

Tästä syystä mielikuvaharjoittelu ei ole irrallista "kuvittelua". Parhaimmillaan se on kokemuksellista ennakkovalmistautumista, jossa suoritus alkaa jäsentyä hermostossa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla jo etukäteen.

Tämä koskee yhtä lailla urheilua, esiintymistä, opiskelua, vuorovaikutustilanteita kuin tilanteita, joissa ihminen haluaa päästä irti aiemmin opitusta jännitys- tai epäonnistumiskierteestä.

Hermosto toimii ennakoinnin varassa

Ihminen ei tavallisesti reagoi vain siihen, mitä tapahtuu nyt. Hän reagoi myös siihen, mitä odottaa tapahtuvaksi. Jos hermosto ennakoi virhettä, torjutuksi tulemista, epäonnistumista tai hallinnan menetystä, keho alkaa valmistautua juuri tähän. Hengitys muuttuu, lihasjännitys lisääntyy, huomio kaventuu ja toiminta alkaa menettää joustavuuttaan.

Kun taas ihminen oppii rakentamaan mielessään toisenlaista suhdetta tulevaan tilanteeseen, hänen toimintavalmiutensa voi muuttua olennaisesti. Mentaalivalmennuksessa ei siis harjoiteta vain itseluottamusta sanan arkisessa merkityksessä, vaan sitä, mitä hermosto alkaa pitää mahdollisena, uskottavana ja toteuttamiskelpoisena.

Tässä mielessä mentaalivalmennus on paljon enemmän kuin suorituspuheen lisäke. Se kohdistuu siihen perustaan, josta suoritus, käyttäytyminen ja reagointi syntyvät.

Mielikuvaharjoittelu ei ole sivuasia vaan keskeinen työväline

Hyvä mielikuvaharjoittelu ei tarkoita pelkkää toiveajattelua. Siinä käydään tilanteita läpi tavalla, joka aktivoi suorituksen kannalta olennaisia havaintoja, tuntemuksia, liikemalleja ja sisäisiä odotuksia.

Urheilija voi harjoitella kilpailutilanteen rytmiä, ajoitusta ja onnistunutta suoritushetkeä. Esiintyjä voi rakentaa mielessään tilanteen, jossa puhe kulkee vakaasti ja yleisön läsnäolo tuntuu siedettävältä tai jopa kannattelevalta. Jännittävässä sosiaalisessa tilanteessa ihminen voi opetella toistuvasti kokemaan itsensä rauhallisena, koossa pysyvänä ja toimintakykyisenä.

Tällainen työskentely vahvistaa vähitellen uusia sisäisiä malleja vanhojen rinnalle. Kun tarkoituksenmukaisempaa toimintatapaa harjoitetaan riittävän elävästi ja riittävän usein, siitä tulee hermostolle yhä tutumpi vaihtoehto.

Mentaalivalmennus ei koske vain urheilijoita

Vaikka mentaalivalmennus yhdistetään usein urheiluun, sen periaatteet ovat paljon laajemmat. Samat mekanismit näkyvät myös opiskelussa, työelämässä, esiintymisessä ja ihmissuhteissa.

Moni ihminen hyötyy mentaalivalmennuksesta esimerkiksi silloin, kun hän haluaa

• parantaa suoritusvarmuutta
• vahvistaa keskittymistä ja päätöksentekoa
• valmistautua esiintymiseen tai tärkeään vuorovaikutustilanteeseen
• lieventää jännittämistä
• purkaa aiempien epäonnistumisten vaikutusta
• rakentaa vakaampaa suhdetta omaan tekemiseensä
• oppia käyttämään mielikuvia, itsesäätelyä ja huomion ohjausta tarkoituksellisemmin

Kyse ei siis ole vain huippusuorittajien työkalusta. Kyse on tavasta vaikuttaa siihen, millaisesta sisäisestä asetelmasta käsin ihminen toimii.

Suoritus ei parane pakottamalla vaan järjestymällä paremmin

Mentaalivalmennuksen tärkeä periaate on, että ihmistä ei tarvitse "kovettaa" tai pakottaa itseään vastaan. Usein ongelma ei ole tahdon puute vaan se, että huomio, keho, odotukset ja sisäinen ennakointi ovat järjestyneet epäedullisella tavalla.

Siksi toimiva mentaalivalmennus ei perustu murtamiseen vaan yhteistyöhön ihmisen oman järjestelmän kanssa. Jos jännitys, varovaisuus tai vastustus nousee esiin, niitä ei pidetä vihollisina. Ne kertovat tavallisesti siitä, että hermosto yrittää suojata ihmistä jollakin tavalla. Kun tätä ymmärretään oikein, työskentelystä tulee usein sekä tehokkaampaa että mielekkäämpää.

Tämä on myös yksi syy siihen, miksi mentaalivalmennus liittyy luontevasti hypnoosiin, suggestioon ja vuorovaikutuksen hienovaraisiin vaikutuksiin. Usein muutos ei synny käskemällä vaan suuntaamalla huomiota, muuttamalla kokemuksen kehystä ja vahvistamalla toisenlaista tapaa olla tilanteessa.

Mentaalivalmennus, hypnoosi ja vuorovaikutus

Mentaalivalmennus ei ole erillinen saareke suhteessa muuhun työskentelyyni. Se liittyy läheisesti siihen, miten ymmärrän hypnoosin, suggestion, rapportin ja kokemuksen muotoutumisen.

Jo se, miten ihminen puhuu itselleen, mitä hän odottaa tilanteelta ja mihin hänen huomionsa ohjautuu, vaikuttaa siihen, millaiseksi hänen kokemuksensa muodostuu. Tästä syystä mentaalivalmennuksessa voidaan hyödyntää myös samoja ilmiöitä, joita käsittelen sivuilla suggestio, rapport ja transsi.

Kun tavoitteena on purkaa jännitystä, pelkoa tai haitallisia tunnemalleja, mentaalivalmennus liittyy usein myös sivulla tunnereaktiot kuvattuihin ilmiöihin. Urheilun näkökulmasta aihetta jatkaa tarkemmin sivu urheilijoiden mentaalivalmennus.

Kenelle mentaalivalmennus sopii?

Mentaalivalmennus sopii ihmiselle, joka haluaa valmistautua paremmin tilanteisiin, joissa oma suoritus, läsnäolo tai toimintakyky on koetuksella. Se voi olla hyödyllistä urheilijoille, esiintyjille, opiskelijoille, asiantuntijatyötä tekeville ja kaikille, joiden toimintaan vaikuttavat jännitys, epävarmuus, ylivireys tai aiempien kokemusten aiheuttamat haitalliset odotukset.

Työskentely voi olla käytännöllistä ja konkreettista, mutta samalla teoriatietoista. Usein jo melko pienet muutokset siinä, miten ihminen valmistautuu, suuntaa huomiotaan ja jäsentää tulevaa tilannetta, voivat muuttaa koko kokemuksen rakennetta.

Mentaalivalmennuksen tavoite

Mentaalivalmennuksen tavoitteena on, että ihminen ei jäisi vanhojen reaktiomallien, jännitysten tai epäonnistumista ennakoivien sisäisten kehysten varaan. Sen sijaan hän oppii rakentamaan sellaista sisäistä valmiutta, joka tukee tarkoituksenmukaista toimintaa juuri silloin, kun sillä on eniten merkitystä.

Parhaimmillaan tämä näkyy siinä, että suoritus ei enää tunnu pakotetulta. Toiminta alkaa kulkea selkeämmin, vakaammin ja vähemmällä sisäisellä kitkalla.