Stressinhallinta tarkoittaa kykyä tunnistaa kuormitusta, säädellä omaa vireystilaa ja löytää keinoja, joilla paine ei ala ohjata toimintaa liikaa. Tavoitteena ei yleensä ole poistaa kaikkea stressiä, vaan oppia suhtautumaan siihen niin, että mieli ja keho säilyvät mahdollisimman toimintakykyisinä myös vaativissa tilanteissa.

Stressi voi näkyä esimerkiksi levottomuutena, univaikeuksina, ärtyneisyytenä, ylivireytenä, keskittymisen heikkenemisenä tai kehollisena jännityksenä. Siksi stressinhallinta ei ole vain ajattelun muuttamista, vaan myös kehon rauhoittamisen, palautumisen ja kuormituksen jäsentämisen taitoa. Työskentelyssä voidaan hyödyntää esimerkiksi rentoutumista, hengityksen tasaamista, itsehypnoosia, mielikuvaharjoittelua ja oman sisäisen kuormituksen varhaisempaa tunnistamista.

Parhaimmillaan stressinhallinta vahvistaa kokemusta siitä, että ihminen pystyy säilyttämään suuntansa myös paineen keskellä. Tällöin kuormitus ei välttämättä katoa, mutta sen vaikutus muuttuu hallittavammaksi, ja oma toiminta voi pysyä selkeämpänä, vakaampana ja tarkoituksenmukaisempana.