Miksi ennakoiva mieli?

Ihminen ei vain reagoi siihen, mitä tapahtuu. Hän elää jatkuvasti myös sen varassa, mitä hän odottaa tapahtuvan. Juuri tästä syystä blogin nimi on Ennakoiva mieli. Se viittaa ajatukseen, että havaintomme, tunteemme, kehon reaktiomme ja toimintamme rakentuvat suurelta osin niiden ennusteiden varaan, joita mieli tekee maailmasta, toisista ihmisistä ja omista mahdollisuuksistamme.

Tämä blogi on perustettu täydentämään sivustoni muuta sisältöä ja avaamaan niitä kysymyksiä, joiden ympärille työskentelyni hypnoosin, suggestioiden, mentaalivalmennuksen ja vuorovaikutuksen parissa rakentuu. Tarkoitus ei ole kirjoittaa hypnoosista vain menetelmänä, jota käytetään erillisessä istunnossa, vaan tarkastella laajemmin sitä, miten mieli toimii, miten ihminen ennakoi tulevaa, miten kokemukset muuttuvat ja miten vuorovaikutus voi avata uudenlaisen suhteen omaan toimintaan, tunteisiin ja mahdollisuuksiin.

Ennakoiva mieli viittaa nykyiseen käsitykseen ihmisestä olentona, joka ei vain vastaanota maailmaa passiivisesti, vaan muodostaa siitä jatkuvasti oletuksia. Aivot eivät odota, mitä seuraavaksi tapahtuu, vaan ne rakentavat koko ajan malleja: mitä jokin tunne merkitsee, mitä toinen ihminen tarkoittaa, mihin oma keho pystyy, mitä epäonnistumisesta seuraa, millainen olen ja mitä minulle yleensä tapahtuu tällaisissa tilanteissa. Nämä ennusteet eivät ole pelkkiä ajatuksia. Ne vaikuttavat havaintoihin, tunteisiin, kehon reaktioihin, toimintavalmiuteen ja siihen, millaiseksi oma tulevaisuus koetaan.

Tässä mielessä hypnoosi, suggestio ja mentaalivalmennus eivät ole irrallisia ilmiöitä. Niitä voidaan tarkastella keinoina vaikuttaa niihin odotuksiin ja malleihin, joiden varassa ihminen toimii. Kun jännittäjä odottaa epäonnistuvansa, keho alkaa usein toteuttaa tätä ennustetta. Kun univaikeuksista kärsivä alkaa odottaa valvomista, nukkumisesta tulee suoritus. Kun urheilija alkaa tarkkailla liikaa omaa tekemistään, toiminnan luonteva rytmi voi katketa. Kun vuorovaikutustilanteessa ihminen ennakoi torjuntaa, hän saattaa huomaamattaan käyttäytyä tavalla, joka vahvistaa juuri tätä kokemusta.

Hypnoosissa kiinnostavaa ei ole vain se, että ihminen rentoutuu tai sulkee silmänsä. Paljon kiinnostavampaa on se, miten huomio suuntautuu uudelleen, miten jokin sisäinen malli voi hetkeksi pehmetä ja miten ihminen voi tavoittaa kokemuksellisesti vaihtoehdon, jota pelkkä järkeily ei olisi tuottanut. Suggestio ei tällöin tarkoita yksinkertaisesti käskyä, joka annetaan ulkoapäin. Se voi olla myös mahdollisuuden avaamista: sanallinen, kehollinen tai mielikuvallinen vihje, jonka avulla mieli alkaa rakentaa toisenlaista ennustetta.

Tämä blogi käsittelee näitä ilmiöitä sekä käytännön että tutkimuksellisen ajattelun näkökulmasta. Aiheina voivat olla esimerkiksi hypnoosi, hypnoterapia, suggestio, rapport, metaforat, Clean Language, vuorovaikutuksen tiedostamattomat kerrokset, mentaalivalmennus, oppiminen, jännittäminen, univaikeudet, painonhallinta, urheilusuoritus, ryhmädynamiikka ja se, miten ihmisen toimintaa voidaan muuttaa ilman, että häntä pakotetaan taistelemaan itseään vastaan. Monissa teksteissä palaan myös siihen, miten Milton H. Ericksonin, Richard Bandlerin, transaktioanalyysin, psykodynaamisen ajattelun, kognitiivisen näkökulman ja nykyisen neurotieteellisen tutkimuksen ajatuksia voidaan lukea rinnakkain.

Blogi on suunnattu kahdelle lukijaryhmälle.

Ensimmäinen ryhmä koostuu niistä, jotka tuntevat jo hypnoosia, psykoterapiaa, mentaalivalmennusta, valmennuspsykologiaa, vuorovaikutustutkimusta tai ihmismielen teorioita. Heille blogi tarjoaa näkökulmia siihen, miten perinteisiä hypnoosin ja suggestion käsitteitä voidaan tarkastella nykyisen ennakoivan mielen, huomion, kehollisuuden ja oppimisen tutkimuksen valossa. Tarkoituksena ei ole rakentaa yhtä suljettua teoriaa, vaan luoda yhteyksiä sellaisten ilmiöiden välille, joita on usein käsitelty erillään.

Toinen ryhmä koostuu lukijoista, joille aihe on uusi. He ovat ehkä päätyneet sivulle siksi, että jokin omassa elämässä on herättänyt kysymyksen: voisiko hypnoosista, suggestioiden ymmärtämisestä, mentaalivalmennuksesta tai vuorovaikutuksen tarkastelusta olla hyötyä? Tällainen kysymys voi liittyä esimerkiksi jännittämiseen, suorituspaineisiin, uniongelmiin, keskittymiseen, opiskeluun, painonhallintaan, tunnesäätelyyn, urheiluun, ihmissuhteisiin tai siihen, että ihminen huomaa toistavansa samaa toimintamallia, vaikka tietää järjellään haluavansa muuta.

Näille lukijoille blogin tarkoitus on tehdä aiheista ymmärrettäviä ilman liiallista mystifiointia. Hypnoosista puhutaan usein joko liian salaperäisesti tai liian yksinkertaistaen. Todellisuudessa kyse on hyvin inhimillisistä ilmiöistä: keskittymisestä, odotuksista, mielikuvista, kehollisista vasteista, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten ihminen voi oppia kokemaan jonkin tilanteen uudella tavalla. Hypnoosi ei ole tahdon murtamista, eikä se ole taikatemppu. Se on yksi tapa hyödyntää mielen luonnollisia kykyjä.

Ennakoiva mieli tarkoittaa myös sitä, että muutos ei aina ala päätöksestä vaan uudenlaisesta kokemuksesta. Ihminen voi kyllä päättää rauhoittua, nukkua paremmin, luottaa itseensä tai olla jännittämättä, mutta pelkkä päätös ei aina muuta syvemmällä toimivaa ennustetta. Siksi kiinnostavaa on, miten mieli voi saada uuden referenssikokemuksen: hetken, jossa se huomaa, että jokin on mahdollista toisin. Hypnoosi, suggestio, metaforat ja mentaalivalmennus voivat parhaimmillaan rakentaa juuri tällaisia kokemuksia.

Tämän blogin tehtävä on seurata, jäsentää ja tuoda esiin uusinta tietoa näistä aiheista. Samalla se toimii sillanrakentajana käytännön kokemuksen, teorian ja tutkimuksen välillä. Kirjoitukset voivat olla ajoittain tieteellisiä, ajoittain esseemäisiä ja ajoittain hyvin käytännöllisiä. Yhteinen lähtökohta on kuitenkin sama: ihmisen mieli ei vain kuvaa todellisuutta, vaan ennakoi sitä — ja juuri siksi sitä voidaan myös oppia käyttämään uudella tavalla.